Riemua pentuaitauksen ulkopuolella

Lähes pari viikkoa on jälleen vierähtänyt pentujen elämässä eteenpäin. Ne ovat olleet hurjan kasvun ja kehityksen aikaa. Ne ovat olleet myös löytöretkien aikaa – pentuaitauksen ulkopuolelta on löytynyt mielenkiintoinen ja valloittava maailma uusine hajuineen, leikkeineen ja kavereineen. Curro on saanut viisi ihanaa leikkikaveria, eikä meinaa pysyä nahoissaa, kun saa leikkiä tyttöjen kanssa. Kokoero ei tunnu touhuja haittaavan – Curro osaa ihan kirjaimellisesti vajota samalle tasolle…

Myös autoilua on viikon aikana harrastettu, sillä pari päivää sitten tytöt piipahtivat eläinlääkärin luona terveystarkastuksessa ja sirutuksessa. Vielä neitokaiset eivät oikein osanneet nauttia autoilun riemusta vaan pitivät omaa sumopainimaaotteluaan kevythäkin uumenissa. Seuraavassa hieman kuvakavalkadia viime päivien riemuista.

Maailma on avautunut pentuaitauksen ulkopuolelle, mutta mamma vahtii, ettei mopo karkaa käsistä...

Korkkimattovainiolla siilin kanssa painii lyön, ja maailma unholaan jääköön...

Siiliä astetta kivempi painikaveri on Curro, joka silmin nähden nauttii neitokaisten hänelle osoittamasta huomiosta.

Tosin Currosta on ihan epistä, kun kakarat mahtuu kaikkiin pieniin rakoihin, johon poika hädin tuskin saa päätään työnnettyä.

"Ja katokin kakara, ettet purase mua sieltä!"

Mamman kanssa mattopainia, mutta seläytystä ei kumpikaan saanut aikaiseksi.

Mamman kanssa on mukava leikkiä, kun janon yllättäessä voi pistäytyä näppärästi baarin puolella...

Kaikki vastaan tulijat pusutellaan ja pureskellaan...

Välillä valloitetaan uusia kukkuloita...

...ja välillä vähän keikistellään kameralle...

...tai esitetään niin viatonta, niin viatonta... ;D

...ja mietitään kuitenkin jo seuraavia "koiruuksia"...

...kunnes uni vie voiton!

Mutta pienten nokosten jälkeen jaksaa taas painaa menemään...

...ja kantaa vaikka kokonaisen jääkarhun...

...tai leikkiä vetoleikkejä Krisse-mamman kanssa...

...ja sen jälkeen mamman kainalossa makoilla...

...tai muuten vaan lymytä, rymytä ja häntäänsä heilutella.

Ehkä kaikista ihaninta on kuitenkin olla ulkona...

…ja pitää vahtia, etteivät karhut eksyisi sieltä kuuluisalta uimahallin pihalta meidän pihaan! ;D

Pentusten touhuja (osa 5 vkoa)

Pentuset ovat jälleen viikon verran vanhempia, mutta eivät kyllä viisaampia… Meno yltyy pentuaitauksen “etusuoralla” joskus täysin päättömäksi. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita siis piisaa… Viisiviikkoisten pentusten kunniaksi laitoin putken hetkeksi pentuaitaukseen, ja ajattelin seurata vähän ensireaktioita. Agilityssa putkihulluksi osoittautunut mammakin halusi oitis pentuaitaukseen, kun näki siellä putkenpätkän. Mamma paineli saman tien putkeen ja pennut tietenkin perässä. Seuraavassa vähän kuvasarjaa pentujen “agilitytouhuista”.

Pennut pääsivät putkibaariin - ikäraja 5 viikkoa

Tulossa vai menossa? Ei mitään väliä, liike on tärkein!

Jeeee! Leikitäänkö?

Tämähän on kiva paikka makoilla. Toivottavasti ensimmäiset agilityharjoitukset eivät johda siihen, että tyttöset oppivat kunnon "kontaktit" putkienkin päihin...

Tyttöset jaksavat touhuta jo reilun tunnin yhteen menoon, sitten pitää taas hakea mukava unikaveri vierelle ja käydä levolle, että jaksaa jälleen painaa 110 lasissa… Perinteistä poiketen ajattelinkin nyt jättää naamiokuvat seuraavalle viikolle ja keskittyä tällä kertaa nukkumispotretteihin. Palleroiset nukkuvat yleensä sen verran lähekkäin, että nukkujaisista ei paljon yksityiskuvia räpsitä, joten tässä erinäisiä nukkumistyylejä à la viisiviikkoiset vehnänpennut:

Neljä pientä possua (tytöt 1 ja 4)

Pallotyttö - pelaaja numero 5

Ja löytyihän sieltä lopulta kolme koiraakin... (tytöt 2 ja 3)

...kunnes jälleen on aika herätä uuteen päivään - on taas aamupusujen aika

Vehnäpalleroiset täyttivät kuukauden 29.5.

Viikot vierivät niin huimaa tahtia, että bloginpitäjä ei pysy enää mukana… Tytöt täyttivät tänään jo 5 viikkoa ja tässä kirjoittelen vielä juttua palleroisten 1kk bileistä… :O

Mutta jospa kertoisin, mitä kaikkea on taas viikon aikana opittu ja touhuttu.
Krisse-mammalla alkavat työt pentujen kanssa jo helpottaa, toisin on sijaismamman laita: talouspaperirulla poikineen vaihtaa paikkaa, kun prinsesojen lätäköt ja kiinteämmät kasat siivotaan aitauksesta. Mamman maito on vaihtunut ihan oikeaan pennun ruokaan ja se tekee hyvin kauppansa – mitä nyt välillä pitää vähän tassulla kokeilla ruuan lämpötilaa…

Tuu ite tänne kalterien taa istuun…

Me muuten voitais laajentaa jo vähän reviiriä...

Ai et päästä vai? No sitten me tullaan täältä ihan ite pois...

Pentuaitaus kävi pieneksi vajaassa viikossa, kuten kuvasta näkyy. Sisaruksilla oli jo kova kiirus juoksentelemaan vähän vapaammille vesille…
Erinäisten kokeilujen jälkeen tytöt rupesivat pyörähtelemään vuoron perään luukusta ulos, joten oli pakko pistää vähän korotusta reunoille. No, neidit saivat kyllä haluamansa, ja nyt on lääniä juoksennella: pentuaitauksen pinta-ala kaksinkertaistui tämän viikon alussa, joten nyt pystyy jo painamaan “talla pohjassa” pakoon, kun käy haukkaamassa siskoa reidestä tai hännänpäästä…

Viime sunnuntaina prinsessat saivat paistatella salamavalojen loisteessa ja huomion keskipisteenä, kun kaikista tulevista kodeista tultiin tyttöjä katsomaan. Loppupäivästä palleroisten liikkeet alkoivat olla kuin hidastetusta filmistä, mutta luulenpa, että päivä oli kaikkien mielestä varsin ikimuistoinen.

Tässä vielä palleroiset “virallisissa” 1kk potreteissa – arvatenkin siinä tutuksi käyneessä järjestyksessä…

Helteiset 3-viikkoissynttärit

Tyttösten kolmiviikkoissynttäreitä päästiin viettämään helteisessä säässä. Mittari näytti takapihalla varjossa +27! Niinpä synttäripäivän kunniaksi teimme pikaisen retken takapihalle pentujen kanssa. Uusi hajumaailma ihmetytti kovasti, mutta onneksi tuttu ja turvallinen emo oli tiiviisti hoivaamassa mattojen päällä seikkailleita löytöretkeläisiä.

Muuten viikko on sujunut hurjan kasvun ja kehittymisen merkeissä: jalat kantavat jo kovasti ja vauhtia piisaa. Terrierimäistä ärinää ja murinaa alkaa jo kuulua pentuaitauksesta, kun siskokset nyhtävät toisiaan milloin korvasta, milloin hännästä. Pennut näkevät jo varsin hyvin ja kuuloaisti alkaa olla terävää luokka. “Pennut, pennut, pennut” -kutsu saa varsinaisen säpinän aikaan, kun tyttöset lähtevät kipittämään ääntä kohti. Heti kolmeviikkoissynttäreiden jälkimainingeissa puhkesivat myös ensimmäiset hampaat. Emolle siis hikisiä viikkoja tiedossa…

Mutta tässäpä neitosten kuvagalleria viime torstailta. Ikää on siis tasan kolme viikkoa ja kaikilla painoa jo pitkälti toista kiloa.

Tyttö 1

Tyttö 2

Tyttö 3

Tyttö 4

Tyttö 5

Ja porukan komeimmat kitarisat! Arvaa kenellä?

Tytöt täyttivät 2 viikkoa

Eilen vietettiin jälleen tyttöjen synttäreitä: kaksi viikkoa vehnäistä elämää tuli täyteen. Tällä kertaa juhlaeväänä oli pelkkä mammanmaito, mutta ehkäpä kolmiviikkoissynttäreillä on tarjolla jo muutakin.

Seuraavissa kuvissa prinsessat poseeraavat jälleen syntymäajan mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan. Kuvaaminen oli viikon takaiseen verrattuna kaksinverroin haasteellisempaa: kaikki osaavat ottaa jo jalat alleen ja häipyä paikalta, kun kuvaaja vielä tiirailee linssin läpi etsien sopivaa kuvakulmaa…

Tyttö 1 - kaksiviikkoinen vintiö ensimmäisenä "yli laidan" ja painoa on 835 g

Tyttö 2 - tasaisuus on valttia: ikää tasan 2viikkoa ja vaaka näyttää tasan 900 g

Tyttö 3 - varsinainen vainukoira, jolle vaaka näyttää kaksiviikkoisena 915 g

Tyttö 4 - iso-Iita eli paksu-Pertta lähentelee kaksiviikkoisena kilon rajaa: 975 g

Tyttö 5 - 2 viikkoa täyttä tarmoa; vikkelällä kuopuksella painoa 840 g

Silmät auki!

Sieltä ne siniset pollukat paistaa, eli kaksi prinsessaa on saanut silmänsä auki, vaikka varsinainen näkökyky antaakin vielä odottaa itseään.

Ensimmäisenä silmänsä aukaisivat esikoinen ja kuopus (tytöt 1 ja 5) – pentueen pienimmät tirriäiset. No, totuuden nimissä, ei heitäkään kyllä pieniksi voi sanoa; painoa on karttunut molemmille 730 g, mikä on yli 2,5-kertainen syntymäpainoon nähden. Sama kasvutahti on toisillakin.

Prinsessalauman esikoinen ja kuopus avasivat silmänsä - ikää 12 vrk :)

Tämä samainen parivaljakko on myös porukan kovimpia kaahijoita ja sitkeimpiä seisomaannousijoita. Molemmat yrittävät jo kovasti jaloilleen ja ovatpa askeleen, pari jo onnistuneet ottamaankin, mutta sitten tulee vielä iloinen pyllähdys ja heti perään uusi yritys…

Tytöillä 1-viikkoissynttärit :)

Tytöt täyttävät tänään viikon, joten taas on hyvä syy syödä täytekakkua!

Alla ensimmäiset yksittäispotretit prinsessoista (kuvissa ikää 5 vrk). Mönkijöitä on tässä vaiheessa vielä turha houkutella valokuvauksellisiin asentoihin, joten omilla makuutyyleillä mennään…

Tytöt on nimetty syntymäjärjestyksensä mukaan alkaen esikoisesta (tyttö 1) ja päätyen kuopukseen (tyttö 5).

Tyttö 1 - syntynyt 29.4.2010 klo 00.10; syntymäpaino 290 g, nyt esikoisella painoa 500 g.

Tyttö 2 - syntynyt 29.4.2010 klo 01.50; syntymäpaino 320 g, nyt 570 g.

Tyttö 3 - syntynyt 29.4.2010 klo 02.30; syntymäpaino 330 g, nyt 530 g

Tyttö 4 - syntynyt 29.4. klo 5.25, syntymäpaino 375 g, nyt huimat 620 g

Tyttö 5 - kuopus syntyi 29.4.2010 klo 06.20; syntymäpaino 295 g, nyt 490 g.

Elämää pentulaatikossa osa 1

Unta ja mammanmaitoa

Sitähän ne ensimmäiset vuorokaudet ovat – yhtä nukkumista, syömistä ja kasvamista. Mutta miten se voikaan olla niin mielenkiintoista? Pentulaatikon touhujen seurailu on kuin nuotiolla istuisi ja tuleen tuijottaisi – se elää juuri sen verran, että seuraaminen lumoaa ja vie ajatukset pois kaikesta muusta…

Seuraavassa pieni kuvakooste mamman ja prinsessojen viidestä ensimmäisestä yhteistestä vuorokaudesta. Olen pahoillani, kuvat toistavat aikalailla itseään – nukkumista ja syömistä ja kasvamista.

Vappu 1.5.2010, pennut 2 vrk:

Kuviokellujat - eikun kuvionukkujat

Siskokset

Mamman suojissa on turvallista vetää pienet päiväunet.

2.5.2010, pennut 3 vrk:

Krissen lempi imetysasento - eikä onneks yhtään tissit roiku... ;O

Näin meillä nukutaan - tyyli A

...tyyli B

...tyyli C

3.5.2010, pennut 4 vrk:

Ja tässä lisää erilaisia nukkumistyylejä: parinukkuminen

...kasanukkuminen

...ja parikasanukkuminen.

4.5.2010, pennut 5 vrk:

Taas on maitobaari auki - tällä kertaa mallia pystybaari.

Tämä on varmaan sitten vaakabaari, tosin sekä baarimikko että asiakkaat taitavat olla ihan muissa maailmoissa...

Mitä, nukahdinko minä?

Otin tänään kaikista pennuista myös yksityiskuvan, viisivuorokautisvalokuvan Yritän ehtiä huomenillalla löytämään jokaisesta prinsessasta yhden kuvan myös tänne verkkosivuille. Katsotaan, miten käy…

Tyttöpentue syntyi 29.4.2010

Krisselle ja Grantille viisi prinsessaa

Juuri kun vuorokausi vaihtui torstaiksi (29.4.2010) alkoi tapahtua…
Aamun koittaessa pentulaatikossa köllötteli viisi vehnätyttöä väsyneen mutta onnellisen Krisse-emon hellässä hoivassa.

Prinsessat puolen vuorokauden ikäisinä:

Muutamia videoita pennuista (kännykameralla kuvattuja, joten laatu on tosi huono, sorry…)

Krisselle ja Grantille pikkuvehniäisiä

Krisse kävi ultrassa ja pentujahan siellä näkyi!

Tämän Wheatstone-pentueen odotetaan syntyvän huhtikuun lopulla (vko 17) Krissen kotona Pieksämäellä.

emä:

C.I.B, FIN & SE & EE & LT CH, BALTW-08
Wheatstone Neon “Krisse“
s. 20.4.2006
i. C.I.B, Multi Ch & Multi W Grebnello Be Gorgeous “Tauno”
e. Fin & Dk Ch, W-05 Wheatstone Iolanda “Lolis”
kasv. Karin Bergbom kennel Wheatstone
om. Merja Juntunen
Terveys: Lonkat A/A, kyynäret 0/0, silmät ok, ERD ok

isä:

FI & EE CH, PMJW-08
Mil Mear Geragold Yankee Cowboy “Grant”
s. 19.9.2007
i. Am Ch  Choroschie Druja’s Nijinsky
e. Am Ch Geragold Tobar Einne
kasv. Monica Kipp & Neil O´Sullivan, USA
om. Katja Päivinen kennel Vehnäpellon &
Karin Bergbom kennel Wheatstone
Terveys: Lonkat A/A, silmät ok, ERD ok
Grantin oma sivu

Pentueen sukutaulu KoiraNetissä

Tiedustelut:
kasvattaja Karin Bergbom, puhelimitse iltaisin ja viikonloppuisin (puh. 040 5151184) tai sähköpostilla: kbergbom(at)saunalahti.fi
sekä Merjalta: memmavaan(at)gmail.com tai puh. 0500 543542.